Lyhyesti loput Valde Ahon kirjat:

Salotöllin joulu: pääasiassa loppusoinnullisia runoja.

Hongan kolokuttelijat: savonmurteisia pakinoita ja runoja. Tämän jätin suosiolla lukematta, selailin vain suurpiirteittäin sisällön läpi. Sain tämän luku-urakan alussa Aapelin pakinoista kyllikseni. En muutenkaan ymmärrä miksi savon murre on niin iso juttu. Onhan se lupsakan kuuloista puhuttaessa, mutta luettuna lähinnä ärsyttävää. 

Kalakukko ja ukkoahven: elämänmakuinen kokoelma kalastukseen liittyviä tarinoita. Näistä pidin. Kerronta on niin vahvaa, että korvissaan kuulee nuotiotulen ritinän ja melkein nenässään haistaa savuahvenen tuoksun.

Köyryrannan riekko: ystävysten tarinoita vuosien varrelta. Kertojina mainitaan Martti Hautamäki, Emil Halonen, Tapani Keskitalo, ja Olli Mustajärvi. Nimestä huolimatta kansien välistä löytyy paljon muutakin kuin luontoa ja lintuja. 

Näistä kirjoista kolmessa viimeisimmässä on ammattimainen painatus. Mediapinta Oy mainitaan kustantajana (Kalakukko ja ukkoahven) ja painopaikkana (Köyryrannan riekko), Hongan kolokutteijat on myös selvästi painettu ammattilaisvoimin, mutta painopaikkaa ei mainita. Sisäsivulla lukee vain Tampere 2014. 

thumbnail%20%283%29.jpg