Kun vääntää ja kääntää tarpeeksi kauan, missä tahansa on järkeä. Tässäkin kirjassa.

 

thumbnail%20%281%29.jpg

Näiden kansien välistä löytyy fiksujakin ajatuksia, enkä kiellä Ahdin lahjakkuutta kirjoittajana, mutta tällaiset teokset pitäisi sijoittaa jonnekin muualle kuin kaunokirjallisuuden osastolle. Ehkä tämä lähentelee enemmän filosofiaa kuin proosaa (tai runoutta). Juonellisten tarinoiden ystävät voivat surutta kiertää Ahdin antimet, mutta jos uteliaisuuttaan haluaa kokeilla niin kannattaa aloittaa tästä kirjasta. Puutarhajuhlat vanhassa piispan huvilassa on kolmesta lukemastani Risto Ahdin romaanista nopealukuisin ja mielestäni myös lukukokemuksena miellyttävin. Vaikka kirja ei ole liian pitkä, se on melko hidaslukuinen - ainakin mikäli haluaa todella ymmärtää lukemansa. Minulta tuhraantui vuorokausi, mutta välillä luin pitkiä jaksoja ajattelematta lukemaani lainkaan. Siellä täällä oli timanttisia lauseita, joita jäin toviksi miettimään, mutta muuten teos meni sumussa.