26-vuotias Louisa "Lou" Clark elää vanhempiensa kodin varastohuoneessa ja kantaa harteillaan suurta vastuuta vanhempiensa, sisarensa, ja tämän aviottoman pojan rahallisesta selviytymisestä. Perheen talous suistuukin kuilun reunalle, kun Lou saa potkut työstään, eikä tarjolla ole kuin huonopalkkaisia pätkätöitä. Työvoimatoimiston kautta hän päätyy kuuden kuukauden työsuhteeseen yläluokkaiseen perheeseen, jonka aikuinen poika, Will, on halvaantunut moottoripyöräonnettomuudessa. Palkka on hyvä, mutta Will on synkkä ja ilkeä, ja Lou tarvitsee kaiken tahdonvoimansa jaksaakseen työssään. Viikkojen kuluessa Will ja Lou löytävät kuitenkin sarkastisen huumorin myötä yhteisen sävelen ja oppivat pitämään toisistaan.

Erään sattumalta kuullun keskustelun jälkeen Lou ymmärtää, että Willin tilanne on luultuakin synkempi, eikä mies näe enää mitään virkaa jatkaa elämäänsä pyörätuolin vankina. Louisalla on kuusi kuukautta aikaa taikoa Willin värittömään arkeen sisältöä, joka saa hänet muuttamaan mielensä. 

kerro-minulle-jotain-hyvaa.jpg

Ensimmäinen kokonaan äänikirjana kuunneltu kirja. Lukeminen niteenä olisikin ollut kärsimystä. Tämä oli ajoittain sellaista jorinaa, että olin kiitollinen mahdollisuudesta kutoa, kokata, lenkkeillä, siivota samalla, kun kuuntelin kirjaa.

Kirjailijan nimi oli tuttu, mutta yhtään näistä en ole aiemmin lukenut. Valitsin tietoisesti pehmon kirjan, vaikka en yleensä pidä tällaisista. No, kyllähän minä makuni tunnen: välillä tätä kuunnellessa todella kyllästyin. Tämän luettuani kuitenkin ymmärsin hyvin, mikä näissä kirjoissa ihmisiä viehättää. Tarina ei suo lukijalle yllätyksiä, päinvastoin, tulevat käänteet voi hyvin arvata ennalta, mutta se ei pilaa iloa niiden tapahtumisesta. Tuntuukin, että jollain tavalla tämä kirja auttoi minua sisäistämään tällaisen kirjallisuuden pointin. Kyse ei ole siitä, että nämä tarjoaisivat lukijalle uusia oivalluksia tai suuria elämyksiä. Kyse onkin siitä, että nämä vahvistavat lukijassa jo olevia toiveita seuraamalla samaa hyvän olon kaavaa. Tietynlainen kaavamaisuus ja ennalta-arvattavuus on tarkoituksenmukaista. Tässä kirjassa käsiteltiin vakavaa aihetta (eutanasiaa), mutta mielestäni se katosi kaiken hömpän alle ja kaiken lisäksi tällainen hyvänmielenkirjallisuus liitettynä näin vahvaan sanomaan oli mielestäni liian karkeassa ristiriidassa. 

Lyhyesti sanottuna: tämä ei ollut omaan makuuni ja ehkä juuri siksi kirja tuntui tajuttoman pitkältä, mutta draamasta ja romantiikasta pitäville Jojo Moyes on varma valinta. Toimii hyvin äänikirjana. Tästä kirjasta on ilmeisesti tehty myös elokuva.